Castabala – antiikin kaupunki ja Perasian pyhäkkö Osmanissa

Adana NähtävyydetCastabala – antiikin kaupunki ja Perasian pyhäkkö Osmanissa

Castabala – Kilikian unohdettu kaupunki ja jumalatar Perasian pyhäkkö

Castabala (Kastabala) on antiikin kaupunki, joka sijaitsee Osmaniye-maakunnassa Turkin kaakkoisosassa, kalkkikiviharjanteen juurella ja Ceyhan-joen tulvatasangolla. Aikanaan Castabala oli yksi hellenistisen Kilikian tärkeimmistä hengellisistä keskuksista, joka tunnettiin jumalatar Artemis Perasian ekstaattisesta kultista. Nykyään se on vähän matkailijoita houkutteleva, mutta hämmästyttävän kaunis arkeologinen kohde, jossa on lähes kahdenkymmenen säilyneen roomalaisen pylvään pylväikkö, bysanttilaiskirkojen rauniot ja tasangon yläpuolella kohoava linnoitus – pakollinen pysähdyspaikka kaikille, jotka tutkivat antiikin Kilikiaa kaukana vilkkaista rannikoista.

Historia ja alkuperä

Vanhimmat jäljet asutuksesta Kastabalan paikalla ovat peräisin luvi- ja neohittiläiseltä ajalta – tästä kertovat hieroglyfiset kirjoitukset ja basaltireliefit 900–800-luvulta eKr., jotka on löydetty lähialueilta. Kreikkalainen nimi ”Hierapolis Castabala” (”pyhä kaupunki Castabala”) viittaa sen asemaan merkittävänä temppelikeskittymänä jo kauan ennen roomalaisten saapumista. Tärkein kultti oli jumalatar Perasian, paikallisen Artemiden tai Kybelen muodon, palvonta; tämän jumalattaren papittaret kävelivät Strabonuksen mukaan paljain jaloin kuumien hiilien päällä saamatta palovammoja.

4. vuosisadalla eKr. Castabala liitettiin Seleukidien valtakuntaan, ja hellenistisellä kaudella siitä tuli pienen, omia kolikoita lyöneen kuningaskunnan pääkaupunki. Vuodesta 64 eKr. lähtien kaupunki kuului Rooman Kilikian provinssiin ja koki kukoistuksen: sinne rakennettiin kivettyjä katuja, kylpylöitä, temppeleitä ja pylväskäytäviä. Bysanttilaisella kaudella Kastabala muuttui piispanistuimeksi; täällä on säilynyt kahden varhaiskristillisen basilikan rauniot, joissa on runsaasti kivikaiverruksia.

Kaupungin kukoistus katkesi 700–800-lukujen arabien ja bysanttilaisten välisessä konfliktissa, minkä jälkeen Kastabala autioitui vähitellen. Keskiajalla kaupungin yläpuolelle kallioon rakennettiin kilikialais-armenialainen linnoitus – tyypillinen esimerkki niin sanotun ”Pienen Armenian kuningaskunnan” puolustusarkkitehtuurista. 1400-luvun jälkeen kaupunki muuttui lopullisesti raunioiksi, ja paikallinen väestö käytti sen kiviä talojen ja maatalousrakennusten rakentamiseen.

Arkeologiset tutkimukset

Systemaattiset kaivaukset Kastabalissa alkoivat 1960-luvulla Mahmut Gökhan Beyn johdolla ja jatkuivat taukoja lukuun ottamatta aina 2000-luvulle saakka. Brittiläiset, saksalaiset ja turkkilaiset tutkijat kartoittivat yhdessä pylväskadun, raivasivat basilikat ja laativat suunnitelman ylälinnoituksesta. Löydetyt esineet – terrakottapatsaat, kolikot, mosaiikkipalat – ovat esillä Adanan arkeologisessa museossa (Adana Arkeoloji Müzesi). Erityisen tärkeitä ovat kreikaksi ja arameaksi kirjoitetut kaksikieliset kirjoitukset, jotka heijastavat Kastabalan kulttuurin rajaseutumaisuutta.

2010-luvulla Turkin kulttuuri- ja matkailuministeriö lisäsi Kastabalan ehdokaslistalle ”kansallisesti merkittävän arkeologisen puiston” statusta varten, mikä varmisti perusrahoituksen pylväiden ja linnoitukseen johtavan polun konservointiin. Matkailu on kuitenkin edelleen vähäistä, mikä tekee Kastabalasta yhden harvoista paikoista, joissa voi kävellä roomalaisessa kaupungissa lähes yksin.

Arkkitehtuuri ja nähtävyydet

Castabalan arkeologinen puisto on avoinna ympäri vuorokauden ja käytännössä ilmainen – tämän ansiosta täällä vallitsee ”kadonneen kaupungin” tunnelma, joka on niin harvinaista massaturismista kärsivässä Turkissa. Rauniot sijaitsevat pölyisen maantien varrella, ja kaikkien kohteiden katsominen kestää noin kaksi tuntia.

Pylväskatu

Castabalan valokuvauksellisin osa on pääkatu, jolla on 17 säilynyttä korinttilaista pylvästä. Tämä noin 300 metriä pitkä katu rakennettiin 200–300-luvuilla jKr. ja toimi kaupungin pääporttina. Sen varrella sijaitsivat kauppakojut ja julkiset rakennukset. Kivikapiteleissa näkyy tyypillisiä akanttilehtiä ja jälkiä uudelleenkäytöstä Bysantin aikakaudella. Pylväät on valmistettu paikallisesta kalkkikivestä, joka on tummunut ajan myötä ja saanut lämpimän hunajaisen sävyn; toisin kuin suurten Egeanmeren kaupunkien marmoripylväiköt, Kastabalin pylväikkö huokuu maakuntamaista viehätysvoimaa ja aitoutta. Joissakin pylväissä on säilynyt kiinnikkeet roomalaisten keisarien ja kaupungin paikallisten hyväntekijöiden pronssipatsaille.

Kallioinen linnoitus

Noin 100 metriä korkealla jyrkällä kalkkikivikallionkielekkeellä on säilynyt linnoitus, jonka kilikialaiset armenialaiset rakensivat uudelleen 1100–1200-luvuilla aikaisempien roomalais-bysanttilaisten linnoitusten pohjalta. Sinne johtaa polku etelärinteeltä, ja nousu kestää 25–35 minuuttia. Huipulta avautuu panoraamanäkymä Çukurovan tasangolle ja Amanus-vuorille (Amanus, Nur Dağları). Linnoituksen sisällä voi nähdä sadeveden keräämiseen tarkoitettuja säiliöitä, kappelin jäännöksiä, joissa on freskojen palasia, katetun käytävän arkadia sekä linnoituksen tornien osia. Muurit on rakennettu armenialaiselle muuraustavalle tyypillisellä rusticated bossage -tekniikalla – karkealla ulkopinnalla ja tiiviisti sovitetuilla kivillä.

Varhaiskristilliset basilikat

Alakaupungissa on säilynyt kahden 500–600-luvun bysanttilaisen kirkon rauniot. Pohjoisessa basilikassa oli kolmilaivainen pohjapiirros, jossa oli apsis, mosaiikkilattiat (jäännökset ovat säilyneet paikan päällä) ja narteksi. Arkeologit ovat löytäneet täältä kirjoituksia, joissa mainitaan Kastabalan piispat, mikä vahvistaa kaupungin aseman kristillisenä keskuksena.

Teatteri ja roomalaiset kylpylät

Kokonsa puolesta vaatimaton Kastabalan teatteri mahtui noin 2000 katsojaa ja oli rakennettu luonnolliseen rinteeseen. Nykyään näkyvissä on useita istuinrivejä ja fragmentti skenestä. Lähellä sijaitsevat puhdistamattomat rauniot roomalaisista kylpylöistä, joissa oli hypokaustijärjestelmä ja marmorikylpyammeet; tämä kompleksi odottaa vielä täydellistä tutkimusta.

Hautausmaa

Kaupungin muurien ulkopuolella sijaitsee hautausmaa, jossa on roomalais- ja bysanttilaisaikaisia sarkofageja ja kivihautoja. Osa sarkofageista on koristeltu reliefillä, joissa on seppeleitä, härän kalloja ja kreikankielisiä epitaafeja. Jotkut haudat ovat alueelle tyypillisiä ”kuolleiden taloja” – kaksisärmäisiä kivirakennelmia, jotka jäljittelevät asuinrakennuksia. Hautakirjoituksissa mainitaan retoriikan opettajia, kaupungin magistraatteja ja kristittyjä presbyteerejä – tämä epigrafinen otos antaa arvokkaan kuvan myöhäisantiikin maakuntakaupungin sosiaalisesta rakenteesta.

Luonnonympäristö

Arkeologinen puisto sijaitsee Jaihan-joen maalauksellisessa laaksossa, jota ympäröivät loivat kukkulat granaattiomena-, oliivi- ja mulperipuulehtineen. Keväällä raunioiden ympärillä olevat pellot peittyvät unikoilla ja tuoksuvalla laventelitimjamilla. Mäntymetsissä pesii harvinaisia pöllölajeja, ja linnoituksen ympärillä olevilla kallioilla voi nähdä kallio- ja vuorikyyhkyjä. Siksi Kastabalan vierailu on mielenkiintoinen myös luonnon ystäville – täällä voi yhdistää arkeologian valokuvausretkeen ja piknikkiin vanhojen poppelien varjossa.

Mielenkiintoisia faktoja ja legendoja

  • Strabonoksen (Geografia, XII.2.7) mukaan Artemides-Perasian papittaret Kastabalassa kävelivät paljain jaloin kuumien hiilien päällä ilman palovammoja – tämä rituaali toimi esikuvana monille ekstaattisille kultteille itäisellä Välimerellä.
  • Kastabalan hellenistisissä kolikoissa oli kuvattu jumalatar tornikruunussa (kaupungin suojan symboli) sekä harvinainen yhdistelmä kreikkalaisia ja aramealaisia kirjoituksia – todiste alueen kulttuurisesta synkretismistä.
  • Bysanttilaisella kaudella Kastabala tuli useiden epäsuosioon joutuneiden kirkollisten johtajien karkotuspaikaksi, mukaan lukien lähteissä mainittu nestorialainen piispa.
  • Kaupungin yläpuolella sijaitseva armenialainen linnoitus mainitaan Leo II:n kronikoissa yhtenä Kilikian kuningaskunnan itärajalla sijaitsevista etuvartioista.
  • Paikalliset asukkaat kutsuivat raunioita vuosisatojen ajan nimellä ”Bodrum Kale” – ”maanalainen linnoitus” – uskoen, että pylväikön alle oli kätketty Seleukidien aarteita; tämä legenda houkutteli aarteenetsijöitä aina 1900-luvulle saakka.
  • 1990-luvulla pylväskadun raivaustöiden yhteydessä arkeologit löysivät uudelleen käytetyn laatan, jossa oli kaksikielinen foinikialais-luvilainen kirjoitus, mikä siirsi asutuksen historiaa vähintään 8. vuosisadalle eKr.
  • Yhdestä Kastabalan bysanttilaisesta haudasta löydettiin pronssinen rengas, jossa oli kristogrammi ja arameankielinen kirjoitus – harvinainen todiste 6. vuosisadan kaupunkilaisten monikulttuurisesta identiteetistä.
  • Alakaupungin alueella arkeologit ovat löytäneet jälkiä keskiaikaisesta maataloudesta – oliiviöljyn puristimia ja kivimyllyjä, jotka on upotettu antiikin rakennuksiin.
  • Paikalliset legendat yhdistävät nimen Bahçe ("puutarha") "Persiassa sijaitseviin puutarhoihin" – perimätiedon mukaan ympäröivät puutarhat istutettiin papittarien toimesta temppelin tarpeita varten ja ruokkivat kokonaisia sukupolvia pyhiinvaeltajia.

Miten sinne pääsee

Kastabalan arkeologinen puisto sijaitsee noin 12 kilometriä Osmaniye-kaupungista pohjoiseen, Bahçe-Kesmeburunin kylän lähellä. Mukavin tapa on mennä autolla: Adanasta (Adana) ajetaan valtatietä O-52/D400 itään noin 90 kilometriä (1 tunti 15 minuuttia), sitten käännytään pohjoiseen paikalliselle tielle; Gaziantepista (Gaziantep) matka kestää noin 2 tuntia. Opasteet ”Hierapolis-Kastabala Antik Kenti” näkyvät noin 5 kilometriä ennen kohdetta.

Ilman autoa pääsee paikallisbussilla Osmanien linja-autoasemalle, josta edelleen taksilla (noin 20–25 minuuttia) tai paikallisella minibussilla Bahçen alueelta. Julkista liikennettä ei kulje suoraan raunioille, joten on helpompaa sopia kuljettajan kanssa paluumatkan ajankohdasta etukäteen. Lähin lentokenttä on Adanassa (Adana Şakirpaşa), josta on tunnin ajomatka; voi myös lentää Hatayhin (Hatay Havalimanı) ja ajaa puolitoista tuntia Kastabalaan Aman-vuorijonon laakson läpi. Hitaasta matkustamisesta pitäville sopii yöjuna Istanbulista Adanaan, josta voi vaihtaa paikallisiin busseihin.

Vinkkejä matkailijalle

Paras aika vierailla Kastabalassa on maalis–toukokuu ja loka–marraskuu, jolloin vihreä Çukurovan tasanko muodostaa kontrastin raunioiden harmaalle kalkkikivelle ja lämpötila on mukava linnoitukseen kiipeämiseen. Kesä on täällä kuuma ja kuiva, lämpötila nousee usein yli 35 °C:n, ja ilman varjoa ja infrastruktuuria oleskelu muuttuu raskaaksi. Talvella on mahdollista, että lyhyet mutta voimakkaat sateet huuhtovat maanteitä.

Ota mukaan vettä (vähintään 1,5 litraa henkilöä kohti), mukavat kengät, joissa on tukeva pohja – maasto on kivinen ja epätasainen – sekä päähine. Paikalla ei ole WC:tä, kahviloita eikä matkamuistomyymälöitä, joten lounas on parasta suunnitella Osmanieen. On hyödyllistä ladata puiston offline-kartta: paikan päällä ei ole juuri opasteita, ja monet kohteet on etsittävä itse.

Kastabalin vierailun voi hyvin yhdistää alueen muihin vähemmän tunnettuihin nähtävyyksiin: Toprakkalen linnaan (Toprakkale Castle), joka sijaitsee 25 kilometriä länteen, armenialaiseen Yılankalen linnoitukseen ja Karatepe-Aslantaşin arkeologiseen puistoon, jossa on heettiläisiä reliefiä. Kävelyretkien ystäville on mielenkiintoista kiivetä kallio linnoitukseen — se kestää noin 30 minuuttia ja palkitsee upealla panoraamanäkymällä.

Jos aiot tutustua antiikin Kilikiaan perusteellisesti, varaa alueelle kaksi tai kolme päivää: ensimmäinen päivä – Kastabala ja Karatepe, toinen – Adanan arkeologinen museo ja Mopsuestia, kolmas – Issos (Aleksanteri Suuren taistelukenttä) ja heettiläiset reliefit Caferhöyükissä. Matkan varrella kannattaa ehdottomasti maistaa paikallisia erikoisuuksia – Adanan kebabia, kömbeä ja makeaa granaattiomenamehua. Raunioiden välittömässä läheisyydessä ei ole hotelleja; yöpymiseen sopivat paremmin Osmaniye tai Adana, joissa hotellivalikoima on laajempi ja hinnat kohtuulliset.

Valokuvaajia houkuttelee Kastaban erityinen ”kultainen hetki”: aikaisin aamulla pylväät värjäytyvät lämpimään meripihkaväriseen valoon, ja illalla linnoitusvuori heittää pitkän varjon laaksoon. Dronekuvaus vaatii virallisen luvan kulttuuriministeriöltä – ilman sitä kopterin käyttö arkeologisella alueella on kielletty. Jos olet kiinnostunut Vähä-Aasian unohdetuista historian sivuista, Kastabala (Castabala) pylväikköineen ja linnoituksineen on yksi Itä-Turkin tunnelmallisimmista paikoista.

Mukavuutesi on meille tärkeää, klikkaa haluamaasi merkkiä luodaksesi reitin
Kokous seuraavien puolesta minuuttia ennen
Eilen 17:48

Myös aiheesta

Cyaneae (Kianeia) – Lykian sarkofagikaupunki Demren lähellä
Cyaneae (Kianeia) – Lykian sarkofagikaupunki Demren lähellä
Eilen 17:48
Güvenpark Kızılayssa – turvallisuuden muistomerkki ja Ankaran sydän
Güvenpark Kızılayssa – turvallisuuden muistomerkki ja Ankaran sydän
Eilen 17:48
Vanha moskeija (Mersin) – historia ja arkkitehtuuri Eski Cami
Vanha moskeija (Mersin) – historia ja arkkitehtuuri Eski Cami
Eilen 17:48
Bagaran – Armenian muinainen pääkaupunki Karsin maakunnassa
Bagaran – Armenian muinainen pääkaupunki Karsin maakunnassa
Eilen 17:48
Usein kysytyt kysymykset — Castabala – antiikin kaupunki ja Perasian pyhäkkö Osmanissa Vastaukset usein kysyttyihin kysymyksiin osoitteesta Castabala – antiikin kaupunki ja Perasian pyhäkkö Osmanissa. Tietoa palvelun toiminnasta, mahdollisuuksista ja käytöstä.
Castabala (Kastabala) on antiikin Kilikian kaupunki Osmaniye-maakunnassa Turkin kaakkoisosassa, joka tunnetaan ennen kaikkea jumalatar Artemides Perasian ekstaattisen kultin keskuksena. Toisin kuin suositut matkailukohteet, kuten Efesos tai Pergamon, Castabala on edelleen vähän vierailtu: täällä ei ole juuri lainkaan organisoitua matkailuinfrastruktuuria, mutta sen sijaan on säilynyt harvinainen ”kadonneen kaupungin” tunnelma. Vierailijat voivat vaeltaa 17 säilyneen roomalaisen pylvään keskellä, kiivetä armenialaiselle linnoitukselle ja tutkia bysanttilaiskirkojen raunioita lähes täysin yksin.
Castabalan arkeologinen puisto on käytännössä ilmainen ja avoinna ympäri vuorokauden. Virallista lippukassaa ei ole. Juuri tämä tekee paikasta erityisen houkuttelevan: ei lippujonoja, ei aikarajoituksia. Turkin kulttuuriministeriö on kuitenkin sisällyttänyt Castabalan ”kansallisesti merkittävien” kohteiden rahoitusohjelmaan, joten sen asema ja pääsyedellytykset voivat teoriassa muuttua – ennen matkaa on suositeltavaa tarkistaa ajantasaiset tiedot.
Artemide-Perasia oli paikallinen jumalattaren muoto, jota kunnioitettiin Kastabalessa ainakin hellenistiseltä ajalta lähtien. Hänessä yhdistyi kreikkalaisen Artemiden ja Vähä-Aasian Kybelen piirteitä, ja häntä pidettiin kaupungin suojelijattarena. Strabonoksen (Geografia, XII.2.7) mukaan tämän jumalattaren papittaret suorittivat rituaalin, jossa he kävelivät paljain jaloin kuumien hiilien päällä ilman palovammoja. Tämä ekstaattinen rituaali erotti Kastabalan muista Välimeren alueen kulttikeskuksista ja houkutteli pyhiinvaeltajia koko Kilikian alueelta.
Suurin osa Kastabalan löydöistä – terrakottapatsaita, kolikoita, mosaiikkipaloja sekä kreikan- ja arameankielisiä kaksikielisiä kirjoituksia – on esillä Adanan arkeologisessa museossa (Adana Arkeoloji Müzesi). Tämä museo on yksi alueen suurimmista arkeologisista kokoelmista, ja se on ehdottomasti vierailun arvoinen, kun matkustaa raunioille. Jotkut mosaiikkipalat on jätetty paikoilleen suoraan pohjoisen basilikan kaivauspaikalle.
Rakennusten säilyneisyys vaihtelee. Parhaiten säilynyt on pylväskatu: 17 korinttilaista pylvästä paikallisesta kalkkikivestä seisoo 300 metrin pituisen pääkadun varrella, joka on peräisin 200–300-luvuilta jKr. Kallion päällä sijaitsevasta armenialaisesta linnoituksesta on säilynyt muurit, vesisäiliöt, kappelin osia, joissa on freskojen jäännöksiä, sekä arkadi. Kahden 500–600-luvun varhaiskristillisen basilikan rauniot on osittain raivattu. Teatteri ja termat ovat huomattavasti huonommassa kunnossa: näkyvissä on yksittäisiä istuinrivejä ja perustuksia. Reliefeillä koristeltujen sarkofagien hautausmaa sijaitsee kaupunginmuurien ulkopuolella.
Raunioiden välittömässä läheisyydessä ei ole minkäänlaista matkailupalveluita: ei kahviloita, WC:tä, matkamuistomyymälöitä eikä virallisia pysäköintialueita. Tämä on syytä ottaa huomioon matkaa valmisteltaessa. Lounas ja kaupungin palvelut löytyvät parhaiten Osmaniyesta, joka sijaitsee noin 12 km etelään. Lähimmät palvelut sijaitsevat Bahçe-Kesmeburunin kylässä puiston sisäänkäynnin vieressä, mutta valikoima on vähäinen.
Dronin käyttö arkeologisen muistomerkin alueella Turkissa edellyttää virallista lupaa kulttuuri- ja matkailuministeriöltä. Ilman tällaista lupaa dronien lentäminen Kastabalan alueella on kielletty. Luvan hankkiminen vie aikaa ja edellyttää hakemuksen jättämistä hyvissä ajoin. Ilmakuvia haluavien valokuvaajien on suositeltavaa tarkistaa etukäteen voimassa olevat lupamenettelyt T.C. Kültür ve Turizm Bakanlığı -sivustolta.
Puiston alaosa, jossa on pylväikkö ja basilikat, on täysin sopiva kouluikäisille lapsille: reitti kulkee suhteellisen tasaisella maastolla. Nousu kallioiseen linnoitukseen on vaativampi: polku kestää 25–35 minuuttia kivikkoisella rinteellä, ja korkeusero on noin 100 metriä. Esikouluikäisille lapsille tämä osuus voi olla vaikea ja vaatii aikuisten seurantaa. Kahviloiden ja wc:iden puuttuminen on myös syytä ottaa huomioon perheen vierailua suunniteltaessa – ottakaa mukaan vettä ja ruokaa koko retken ajaksi.
Noin 100 metriä korkealla kalkkikivikallion päällä sijaitseva linnoitus rakennettiin uudelleen kilikialaisten armenialaisten toimesta 1100–1200-luvuilla aikaisempien roomalais-bysanttilaisten linnoitusten pohjalta. Se mainitaan kronikoissa yhtenä Kilikian armenialaisen kuningaskunnan itäisistä etuvartioista, ja Leo II käytti sitä rajavartioasemana. Muuraus on tehty rusticated bossage -tekniikalla – karkealla ulkopinnalla ja tiiviisti sovitetuilla kivillä, mikä on tyypillistä tuon ajan armenialaiselle sotilasarkkitehtuurille. 1400-luvun jälkeen linnoitusta ei enää käytetty, ja se rapistui vähitellen.
Alueella on runsaasti vähän tunnettuja arkeologisia kohteita. 25 km länteen sijaitsee Toprakale-linna (Toprakkale Castle) – hyvin säilynyt keskiaikainen linnoitus. Lähellä sijaitsee armenialainen Yılankale-linnoitus. Erityistä huomiota ansaitsee Karatepe-Aslantaş – kansallispuisto, jossa on 8. vuosisadalta eKr. peräisin olevia heettiläisiä reliefiä ja kaksikielisiä kirjoituksia. Adanassa on ehdottomasti vierailtava Adana Arkeoloji Müzesi -museossa. Jos haluat tutustua Kilikiaan syvällisemmin, reitille voi lisätä Issoksen taistelupaikan (Aleksanteri Suuri) ja Caferhöyükin heettiläiset reliefit.
Tämän paikan vanhimmat asutuksen jäljet ovat peräisin luvi- ja neohittiläiseltä ajalta – 900–800-luvulta eKr. Tästä kertovat lähistöltä löydetyt hieroglyfiset kirjoitukset ja basaltireliefit. 1990-luvulla pylväskadun kaivauksissa löydettiin uudelleen käytetty laatta, jossa oli kaksikielinen foinikialais-luvilainen kirjoitus, mikä vahvistaa entisestään tämän varhaisen asutuksen. Kreikkalainen nimi ”Hierapolis Castabala” (”pyhä kaupunki”) vakiintui hellenistisellä kaudella, kun kaupunki tuli pienen itsenäisen kuningaskunnan pääkaupungiksi.
Paikalla ei ole virallisia oppaita eikä ääniohjelmien vuokrauspisteitä. Puiston sisällä on myös erittäin vähän opasteita, joten monet kohteet on etsittävä itse. Ennen matkaa on suositeltavaa ladata alueen offline-kartta ja tutustua kohteiden sijaintiin. Jos olet kiinnostunut ammattimaisesta opastuksesta, opas on parasta etsiä etukäteen Adanan tai Osmaniyeen matkatoimistoista – antiikin Kilikian asiantuntijoita on vähän, mutta niitä on.
Käyttöopas — Castabala – antiikin kaupunki ja Perasian pyhäkkö Osmanissa Castabala – antiikin kaupunki ja Perasian pyhäkkö Osmanissa -käyttöopas, jossa kuvataan laitteen tärkeimmät toiminnot, ominaisuudet ja käyttöperiaatteet.
Suunnittele vierailusi maalis-toukokuulle tai loka-marraskuulle. Näinä kuukausina lämpötila on miellyttävä kahden tunnin kävelylle ulkoalueella ja nousulle linnoitukseen, ja Chukurovan vihreä tasanko luo maalauksellisen kontrastin raunioiden harmaalle kalkkikivelle. Kesällä lämpötila nousee säännöllisesti yli 35 °C:n, eikä paikan päällä ole varjoa tai vettä. Talvella maantiet voivat huuhtoutua sateiden vuoksi. Valokuvaajille: aikaisin aamulla pylväät värjäytyvät lämpimään meripihkaväriseen valoon, illalla linnoitusvuori heittää pitkän varjon laaksoon.
Mukavin vaihtoehto on auto. Adanasta (Adana) ajetaan valtatietä O-52/D400 itään noin 90 km (noin 1 tunti 15 minuuttia), minkä jälkeen käännytään pohjoiseen paikallistielle kohti Bahçe-Kesmeburunin kylää. Opasteet ”Hierapolis-Kastabala Antik Kenti” näkyvät noin 5 km ennen kohdetta. Gaziantepista matka kestää noin 2 tuntia. Ilman autoa: matkusta bussilla Osmaniye-bussiasemalle, sieltä taksilla (20–25 minuuttia). Lähin lentokenttä on Adana Şakirpaşa (1 tunnin ajomatka). Sovi taksinkuljettajan kanssa paluumatkan ajankohdasta etukäteen – raunioille ei kulje julkista liikennettä.
Paikalla ei ole vettä, ruokaa, WC:tä eikä matkamuistoja. Ota mukaan vähintään 1,5 litraa vettä henkilöä kohti, eväitä, päähine ja aurinkovoidetta. Jalkineiden tulee olla suljetut ja niissä tulee olla tukeva, luistamaton pohja – alue on kivinen ja epätasainen, ja linnoitukseen johtava polku vaatii varmaa askelta. Lataa offline-kartta tai puiston kartta: alueella ei ole käytännössä lainkaan opasteita. Jos aiot tehdä ammattimaista valokuva- tai videokuvausdronella, hanki etukäteen lupa Turkin kulttuuriministeriöltä.
Pylväikkö on Kastabalan tärkein nähtävyys ja looginen lähtökohta kierrokselle. 300 metrin pituisen kadun varrella seisoo 17 korinttilaista pylvästä, jotka on valmistettu lämpimänvärisestä hunajaisesta kalkkikivestä ja rakennettu 200–300-luvuilla jKr. Tarkastele akanttilehtikoristeisia pylväskärkiä, pronssipatsaiden kiinnityskohtia ja jälkiä, jotka kertovat niiden uudelleenkäytöstä Bysantin aikakaudella. Kolonnadilta on helppo suunnistaa muihin alakaupungin kohteisiin: basilikan rauniot sijaitsevat lähellä, teatteri ja termat hieman kauempana rinteen suuntaan.
Polku armenialaiselle linnoitukselle alkaa kallion etelärinteeltä, ja matka kestää 25–35 minuuttia yhteen suuntaan. Nousu ei ole vaikea, mutta vaatii tukevat kengät. Huipulla voit tutustua sadevesisäiliöihin, kappelin raunioihin, joissa on freskojen jäänteitä, katetun käytävän arkadiin sekä torneihin, joissa on rustikoitu bossage-muurausta. Huipulta avautuu panoraamanäkymä Chukurovan tasangolle ja Amanus-vuorille (Nur Dağları). Varaa nousuun, katseluun ja laskeutumiseen vähintään 1–1,5 tuntia, mukaan lukien tauot.
Palattuasi linnoituksesta kävele kahden 400–500-luvulta peräisin olevan varhaiskristillisen basilikan raunioille: pohjoisessa sijaitsevassa rakennuksessa on säilynyt paikoillaan mosaiikkilattian osia sekä kirjoituksia, joissa mainitaan paikallisten piispojen nimet. Noin 2000 katsojaa vetävä teatteri on rakennettu luonnolliseen rinteeseen – säilyneitä ovat muutama istuinrivi ja osa näyttämöstä. Kaupungin muurien ulkopuolella sijaitsee hautausmaa, jossa on sarkofageja, joita koristavat reliefit, joissa on seppeleitä ja kreikkalaisia epitaafeja. Koko alakaupungin katseluun kannattaa varata 40–60 minuuttia.
Raunioiden läheisyydessä ei ole hotelleja tai ravintoloita. Kun olet tutustunut Kastabalaan, palaa Osmaniyeen (noin 12 km etelään) tai Adanaan (noin 90 km): siellä on laaja valikoima kohtuuhintaisia hotelleja ja ravintoloita. Matkan varrella kannattaa maistella alueen erikoisuuksia: Adana-kebabia, kömbeä ja tuoretta granaattiomenamehua. Jos suunnittelet useamman päivän reissua Kilikiaan, seuraavaksi kannattaa suunnata Karatepe-Aslantaşiin ja Adanan arkeologiseen museoon, jossa on esillä Kastabalasta löydettyjä esineitä.